lauantai 15. elokuuta 2015

#halpuuttaminen ja ruokakauppojen vertailu



Mikä on päällimmäinen asia, joka jää mieleen mediassa ruoan hinnasta keskusteltaessa? Äännekkäimmät kommentoijat pitävät Suomen hintatasoa liian korkeana, tuottajahintoja liian matalana ja "duopolia" kaiken pahan alkuna. Hintatasosta voi olla montaa mieltä, ja mielikuvat keskustelua useimmiten ohjaavatkin. Ruokakauppiaathan tekevät tulosta mielikuvien avulla. Riittää, että olet asiakkaiden mielikuvissa halvempi/parempi/laadukkaampi/laajempi kuin kilpailijasi. Se, oletko sitä, voidaan kyseenalaistaa. 

Tämän blogitekstin tarkoitus ei ole kuitenkaan analysoida hintatasoa. Hintatasoon vaikuttavat syyt ovat monimutkaisia ja vaikeasti ratkottavissa. Sen sijaan haluamme pohtia hieman hintatason vertailua kauppojen kesken. Mitä miettimistä siinä on? Vertailee vaan ostoskorin hinnat kauppojen kesken. Mielestämme asia ei ole niin virtaviivainen.

S-ryhmä halpuutti satojen tuotteiden hintaa 5.5.2015. Ideana oli laskea jokaisen tuoteryhmän tärkeimpien tuotteiden hintoja - Oltermannit, maidot, Reissumies, rahkaa, patonkeja, pitsoja. Suurelle massalle tämän oli hieno ratkaisu, sillä useiden volyymituotteiden hinta laski jopa 30 %. Me K-ryhmässä vastasimme "hintasotaan" laskemalla satojen tuotteiden hintaa, tosin ei kuitenkaan aina S-ryhmän tasolle. K-kauppiaat panostavat (tai ainakin heidän pitäisi) enemmän palveluun ja valikoimaan, jolloin yleinen hintataso on hieman korkeampi kuin suoraviivaisemmassa S-ryhmässä tai über-tehokkaassa Lidlissä. 

Halpuutuksen uusi aalto tuli 13.8.2015 kun selvisi, ettei S-ryhmä pysynyt Lidlin perässä hintasodassa. He laskivat jälleen n. 100 tuotteen hintaa. Tällöin fokuksena on lapsiperheiden suosikkituotteet; nakit, broilerisuikaleet hunajamarinadissa, lihapiirakat ym. 

Tämän uutisen myötä aloimme miettiä hintavertailun järkevyyttä eri ketjujen kesken. Jos yhdessä ketjussa arvostetaan laatua, yhdessä hintaa, ja yhdessä niiden keskitietä, niin onko suoraviivainen ostoskorivertailu järkevää? Halpuutuksen myötä tajusimme, että meidän kaupan myydyimmät tuotteet ovat monelta osin hyvin erilaisia S-marketiin (Torpparinmäki) nähden. Kuinka järkevää on siis vertailla meitä S-marketiin, jos heidän ensimmäisessä halpuutuksessa tärkein lihatuote on ollut sika-nautajauheliha 23 %? Meidän on vaikeaa saada edes 4 pkt myydyksi ennen kuin tuote menee vanhaksi. Seuraavaksi konkreettisia esimerkkejä.


Lihaosasto


S-marketin tärkein lihatuote halpuutuksissa: sika-nautajauheliha 23 %, hinta 4,97 €/kg
Meidän tärkein lihatuote: Itse jauhettu paistijauheliha (100 % kotimainen kulmapaisti) hinta 12,95 €/kg (alkuviikosta aina 10 €/kg)
Vertailun vuoksi S-marketissa paistijauheliha (Snellman) hinta 13,98 €/kg (lähde: Foodie 14.8.2015)

Muita meidän tärkeimpiä lihatuotteita: Naudan kotimainen entrecote, naudan ulkofileepihvi. 

Mitään muista tärkeimmistä tuotteistamme ei edes ole S-marketin valikoimissa.


Kalaosasto


S-marketin tärkein kalatuote halpuutuksissa: ei halpuutettu
Meidän tärkein kalatuote: myyntipäivänä tehty Sushi Suin sushirasia 10 kpl hinta 12,90 €/rs
Meidän 2. tärkein kalatuote: Lohifilee D-leikkaus hinta 19,90 €/kg
Vertailun vuoksi S-marketissa lohifilee D-leikkaus hinta 21,90 €/kg (lähde: Foodie 14.8.2015)

Muita meidän tärkeimpiä kalatuotteita: Kokonainen kirjolohi, kokonainen kuha, Tillmanin savulohifilee Pellingistä.

Mitään muista tärkeimmistä tuotteistamme ei edes ole S-marketin valikoimissa.


Hedelmä- ja vihannesosasto


S-marketin tärkein HeVi-tuote halpuutuksissa: ei halpuutettu
Meidän tärkein HeVi-tuote: Mansikkalaatikko Suomi 5 kg keskihinta 29,60 €/ltk
Meidän 2. tärkein HeVi-tuote: Mansikkarasia Suomi litra keskihinta 4,73 €/litra
Vertailun vuoksi S-marketissa yksityinen yrittäjä myi marjaa pihalla, hinnat vaihtelivat, mutta olivat pääasiassa korkeammat kuin meillä.

Myimme aina vain edellisenä päivä poimittua mansikka. Toissapäivänä poimitut myytin aina - 50 %.

Muita meidän tärkeimpiä HeVi-tuotteita: Chiquita banaani, syöntikypsä avokado, suomalainen tomaatti, suomalainen kurkku, suomalainen herne, ulkomainen mansikkarasia, jääsalaattipussi.


Muut osastot


Muilla osastoilla tärkeimmät tuotteet ovat hyvinkin samanhintaisia tai ainakin meidän ero juuri Torpparinmäen S-marketiin on hyvin pieni. Tärkeimmissä tuotteissa löytyy myös eroja. Siinä missä S-ryhmä halpuutti ja nosti esiin pakastepizzoja, koostuu meidän top 5 pakastetuotetta marjoista. 

Mitä tästä voimme päätellä?


Ruokakaupat ja ketjut ovat toisistaan erilaisia ja palvelevat monesti erityyppistä asiakaskuntaa. Meidän kaupan kulmakivet erovat kilpailijastamme selkeästi, jolloin vertailun tekeminen on vaikeaa. Tottakai haluamme pitää hintatason järkevänä ja mahdollisimman samassa kilpailijoihimme nähden. Meidän vahvuutemme ovat selkeästi tuorepuolelle, jonka osoittavat liha, kala ja HeVi-osastojen tuotteiden sijoittuminen myymälän tärkeimpien tuotteiden joukkoon. Aiemmin mainitut sushit, mansikkalaatikot, kuha, kirjolohet, naudan filepihvit kuuluvat vuositasolla kauppamme TOP 10 myydyimmän tuotteen joukkoon. 

Tämän myötä on toki tärkeää pitää hintataso kilpailukykyisenä, myös niissä tuotteissa, jotka eivät välttämättä ole juuri meidän asiakkaillemme tärkeitä. On kuitenkin ymmärrettävä, että vaikka kuinka halpuuttaisimme sika-nauta jauhelihaa, ei se tulisi koskaan nousemaan myydyimpien tuotteiden joukkoon. Olemme kyllä kokeilleet. Roskiin ja hyväntekeväisyyteen emme sitä voi huvin vuoksi laittaa. 

Tämän tekstin tarkoitus ei ole väheksyä kilpailijoitamme ja heidän tekemiä ratkaisuja. Ketjuilla on erilaiset strategiat, jotka vaikuttavat (muiden asioiden ohella) hintatasoon eri tavalla. Parannettavaa on aina! Mehän tiputimme kaupassamme 4000 tuotteen hintaa heti aloittaessamme marraskuussa 2014 (useita todella reilusti), sillä mielestämme hintataso oli kilpailutilanteeseen liian korkea. Asiakaskyselyn perusteella harva tämän huomasi, mutta teimme sen, koska perushintatason tulee olla lähellä kilpailijaa, jos ei samalla tasolla. 

Laadukkaissa tuorepuolen tuotteissahan me näytämme olevan kilpailijaa halvempi. Kuulostaa hyvältä, eikö?

Nähdään kaupalla!

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Hävikki ja miten sen saisi kuriin vol. 1



Joulun jälkeinen hävikki entisessä työpaikassamme

Vihaamme hävikkiä. Se on lähes ainoa asia mikä saa meidät tällä alalla ärtymään. Hävikin hallinta on välillä vaikeaa, varsinkin ongelmallisilla osastoilla, jos asiakasvirrat ovat riittämättömät. Onneksi Evira on höllentänyt vaatimuksiaan ja mekin voimme hyvällä mielin antaa hävikkiruoat Manna-Apu Ry:lle, Hurstille ja Torppiksen nutalle.

Hävikkiä tulee kuitenkin aina olemaan, vaikka valikoimissa olisivat vain parhaiten myyvät tuotteet. Se miten sitä hallitaan on ratkaisevassa roolissa, jos haluaa menestyä kauppiaana ja palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. On myytävä oikeita tuotteita oikeaan aikaan, ja tilattava ne juuri oikealla hetkellä. Kuulostaa helpolta? 

Me olemme pienimmän kokoluokan supermarket ja meillä on valikoimissamme 8000 tuotetta. Vertailun vuoksi Lidleissä on reilu 2000 erilaista tuotetta ja K-citymarketeissa voi olla jopa 30 000 tuotetta. Me K-kauppiaat panostamme laatuun, valikoimaan ja palveluun. Meillä on myös velvollisuus,  tietenkin pakon sanelemana, ottaa hävikki vahvasti huomioon. Tätä varten olemme saaneet ketjultamme tehokkaat työkalut, joiden avulla hävikinhallinta on helpottunut aikaisemmista vuosista. 

Meidän alkuvuoden hävikki viikolle 15 asti oli 32 281 euroa. Aivan tajuton summa. Masentaa... Samalla kuitenkin olen innostunut, sillä tiedän, että kovalla duunilla voimme saada tuosta summasta jopa puolet pois. Summa on 2,5 % liikevaihdostamme, joka on keskivertotulos tällä alalla. Tähän ei voi kuitenkaan olla tyytyväinen sillä parhaat pääsevät yhteen prosenttiin, joten tekemistä riittää.

Viisi syytä miksi meidän kaupan hävikki on liian korkea
  1. Liian suuri valikoima tietyillä osastoilla
  2. Vääriä tuotteita valikoimissa
  3. Virheet tilauksissa
  4. Liian hidas kierto - kuivumishävikki esim. hedelmissä
  5. Hyllysaatavuus epäoptimaalinen
Miten teemme hävikinhallintaa?
  • Viilaamme valikoimia jatkuvasti ja poistamme huonosti menevät tuotteet valikoimistamme
  • Käymme tilausehdotukset tarkkaan läpi
  • Hinnoittelemme tuotteita - 50 % tarroilla päiväysten tullessa vastaan
  • Annamme vanhentuvia tuotteita hyväntekeväisyyteen
Näillä päivittäisillä toimenpiteillä hävikin pystyy pitämään riittävän matalalla tasolla. Epäonnistumisen vaara on suuri, eikä lepsuiluun ole varaa. Joskus saattaa tuntua, ettei hävikkiä ole tullut pariin viikkoon juuri yhtään. Tällöin ei tilauksissa, hinnoittelussa ja hyllytyksessä olla välttämättä tarpeeksi tarkkoja, jonka vuoksi hävikki alkaa salakavalasti kasvamaan.

Vaikeimpien osastojen analyysi

Liha 
Hävikin osuus myynnistä 3,1 %
Osuus koko hävikistä 10,2 % 
Myynninosuus 8,3 %
Miksi?
- kampanjoista jää liika tavaraa myymättä
- osa valikoimasta ei kierrä kunnolla

Kala
Hävikin osuus myynnistä 3,1 % 
Osuus koko hävikistä 8,2 %
Myynninosuus 6,7 %
Miksi?
- kampanjoista jää liika tavaraa myymättä, varsinkin vakuumilohikampanjat kriittisiä
- pari isompaa epäonnistumista kampanjoiden suhteen

Lihajaloste
Hävikin osuus myynnistä 3,8 %
Osuus koko hävikistä 6,5 %
Myynninosuus 4,3 %
Miksi?
- osa valikoimasta ei kierrä kunnolla
- paljon samantyyppisiä tuotteita

Eines
Hävikin osuus myynnistä 6,5 % 
Osuus koko hävikistä 7,2 %
Myynninosuus 2,8 %
Miksi?
- osa valikoimasta ei kierrä kunnolla
- paljon samantyyppisiä tuotteita

Leipä
Hävikin osuus myynnistä 10,5 % 
Osuus koko hävikistä 29,4 %
Myynninosuus 7,0 %
Miksi?
- liikaa valikoimaa myyntiin nähden
- epäonnistumisia tilauksissa

Hedelmät ja vihannekset
Hävikin osuus myynnistä 6,9 %
Osuus koko hävikistä 16,7 %
Myynninosuus 12,2 %
Miksi?
epäonnistumisia tilauksissa
- kuivumishävikki (klementiinistä voi kuivua 5 % parissa päivässä)

Osastokohtaisissa luvuissa on mietitty hävikin osuutta myynnistä, sekä mitä hävikki on suhteessa osaston myynninosuuteen. Onkin toki luonnollista, että juuri tuoretuotteista tulee eniten hävikkiä, sillä ne säilyvät huonoiten. Lukujen valossa leipä, eines ja lihajaloste ovat meidän ongelmallisimmat osastot. Samoin HeVi-osastolla on hävikki myös korkea, mutta niin on myös myynninosuus. Olemmekin Suomessa 15 parhaan K-supermarketin joukossa hedelmien ja vihannesten myynninosuudessa. Kun myydään paljon tuoreita HeVi-tuotteita on hävikin määräkin korkea, jolloin osaston osuus hävikistä tietenkin kasvaa. Parantamista tässäkin löytyy, ja paljon.

Selkeästi suurin ongelmamme on leivän, einesten ja lihajalosteiden hävikki. Leivän osuus kokonaishävikistä on huikea 29,4 %, joka on euroissa lähes 10 000 €! Leipä on vaikea osasto hoitaa, sillä sinne tulee eniten asiakastoiveita. Suomi on ollut perinteisesti kova leipämaa ja kaikilla onkin oma suosikkinsa. Leipomoita on useita ja suurimmat valmistajat puskevat jatkuvasti uusia tuotteita markkinoille. Asiakkaat arvostavat myös tuoreutta ja esim. jos Reissumiehestä on kahta päiväystä esillä, jää vanhempi lähes aina myymättä. Tilaaminen on haastavaa, sillä menekki vaihtelee rajusti päivästä ja viikosta toiseen, ja päiväykset ovat lyhyitä. Vaikka em. Reissumiehellä olisi 4 päivää käyttöaikaa, tulee se pystyä myymään päivässä tai vähintään 1,5 päivässä. Tässä meillä on eniten petrattavaa ja uskonkin, että saamme valikoiman ja hävikin oikeaan suhteeseen. Olemme jo nyt paljon paremmassa jamassa kun alkuvuonna!

Lihan ja kalan osuus hävikistä voi tuntua korkealta, mutta näillä osastoilla on myös paljon myyntiä, jolloin euromääräinen hävikki on korkeampi mitä esim. eineksissä. Se on kuitenkin kohtalaisella tasolla myyntiin nähden.

Yksi murheenkryyni on einekset ja lihajalosteet. Kaikissa supermarket-kokoluokan kaupoissa on kohtalaisen suuret eines- ja lihajalostevalikoimat. Meillä niiden myynninosuus on pienempi kuin monessa muussa kaupassa, joten kyllä niillekin löytyy ostajia. Mielestämme kyseisillä osastoilla on liikaa päällekkäisiä tuotteita. Löytyy palvikinkkuleikkeleet lähes joka valmistajalta, pinaattilettua parista paikasta ja samantyylisiä mikrokeittoja 20 eri varianttia. Onko tämä järkevää? Me mielellään tuemme suomalaista teollisuutta ja yrittäjyyttä, mutta turhaudumme sillä tiedämme, että saisimme vähennettyä hävikkiä useilla tuhansilla euroilla vuodessa, jos voisimme pienentää näiden osastojen valikoimaa.

Toivon, että tulevaisuudessa K-kaupat voivat paremmin sopeuttaa valikoiman vastaamaan paikallista kysyntää. Torpparinmäessä ei välttämättä mene kaikki einekset ja leikkeleet samalla tavalla kaupaksi kuin muualla Suomessa, mutta ne kuuluvat silti ketjuvalikoimaan. Toki kaikkea mitä meiltä hyllystä löytyy myydään kuukausitasolla joitakin kappaleita, mutta se ei aina riitä.

Lupaus

Olemme aina sanoneet sitä, että kuka tahansa osaa tilata hyllyt täyteen tavaraa. Ammattilainen sen sijaan tilaa tarpeeksi, jotta myynti ja asiakastyytyväisyys toteutuvat oikealla tavalla hävikin ollessa kurissa. Pyrimme aina minimoimaan hävikin ja maksimoimaan myynnin. Välillä epäonnistumme ja välillä kuljemme koko viikon hymy kasvoillamme.

Loppujen lopuksi kyse on aina omasta toiminnastamme. Samme kyllä hävikin pienennettyä puoleen, jos vain näemme enemmän vaivaa sen eteen. Ja tämän lupaamme!

Onko jotain aiheita mitä haluat meidän käsittelevän blogissamme? Kerro siitä kommenteissa!


perjantai 2. tammikuuta 2015

K-kauppiasuran ensiaskeleet

Pikahistoriamme

Isämme on ollut K-kauppiaana vuodesta 1998 lähtien ja on tälläkin hetkellä kauppiaana K-supermarket Lauttasaaressa. Menimme molemmat vuonna 1998 kesätöihin isämme silloiseen kauppaan, Tikkurilan Ruoka-Anttilaan. Ensimmäinen kesä meni vihanneksia ja hedelmiä pakatessa rokin tahtiin. Oli aivan tajuttoman hauskaa ja ensimmäinen palkka tuntui todella suurelta kahdelle teini-ikäiselle (13 ja 14 v.) pikkupojalle. Siitä lähtien olimme useita kesiä ja viikonloppuja isällämme töissä, kunnes Ilari lähti rahoitus- ja konsulttialalle, Teemun jäädessä kaupan alalle.

Mansikkamyyjinä kesällä 1999. Teemu vasemmalla ja Ilari oikealla.

Pikakelataan 15 vuotta vuoteen 2013. Olimme monesti miettineet omaa yritystä, mutta muutamat ideamme eivät kuitenkaan innostaneet ryhtymään tosissaan toimiin. Loppukesästä 2013 päätimme kuitenkin lähteä yhdessä kauppiaskoulutukseen, sillä kaupan ala oli aina ollut se mielenkiintoisin vaihtoehto. Ilari lopetti työnsä Ernst & Youngilla ja haimme yhdessä Keskon kauppiaskoulutukseen. Ilari aloitti työt Lauttasaaressa ja alkoi totutella taas vanhaan, mutta uudistuneeseen, työympäristöön.

Kauppiasvalmennus kesti vuoden ja reilu kuukausi ennen valmistumistamme meille tarjotiin K-supermarket Torpparinmäkeä, jonka mielellämme otimme vastaan. Aloitimme Torpparinmäessä sununtaina 23.11.2014, neljää päivää ennen valmistumistamme.

Tulemme kertomaan tässä blogissa tarkemmin uramme eri vaiheista, kauppiaskoulutuksesta sekä toki nykyisestä 24/7-kauppiaselämästämme K-supermarket Torpparinmäessä. Kerromme myös sesonkien parhaat vinkit ja rakastetuimmat tuotteet, joten kannattaa käydä lukemassa!

Rakastamme tätä työtä ja toivomme, että se näkyy kaupallamme!

Teemu ja Ilari.

Teemu Tikkala
31v.
Tradenomi
Vuosien kokemus kaupan alalta
Ennen kauppiasuraa toimin myymäläpäällikkönä K-supermarket Lauttasaaressa
Vaimo ja poika

Ilari Tikkala
29v.
KTM
Vuosien kokemus kaupan alalta
Ennen kauppiasuraa toimin konsulttina Ernst & Youngilla
HeVi-sensei
Vaimo ja poika

Ps. Olemme käyneet ala-asteen Itä-Pakilassa, joten alue on meille hyvin tuttu!